Puhuminen keventää monen yksinäisen taakkaa

Maikku Lahdensuo on toiminut vuosia yksinäisten ikäihmisten vapaaehtoisena ystävänä. Joillekin vanhuksille vapaaehtoinen ystävä voi olla elämän ainut sosiaalinen kontakti.

Kun Maikku Lahdensuo jäi eläkkeelle vuonna 2018, hän päätti aloittaa vapaaehtoistyön.
”Olen koulutukseltani sairaanhoitaja, ja minulla on aina ollut tarve auttaa ja tehdä hyvää. Ystävätoiminta kuulosti juuri minulle sopivalta vapaaehtoistyöltä”, Lahdensuo kertoo.
Hän halusi ystäväkseen nimenomaan ikäihmisen, sillä on aina tullut hyvin toimeen vanhempien ihmisten kanssa.
”Vanhusten yksinäisyys on kasvava yhteiskunnallinen ongelma. Monen ikäihmisen lapset ja lapsenlapset asuvat eri paikkakunnilla, eikä heistäkään ole seuraa”, Lahdensuo sanoo.

Myös Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnan suunnittelija Elisa Vesterinen on huolissaan vanhusten lisääntyvästä yksinäisyydestä. Hänen mukaansa vanhukset kokevat usein päivittäistä, pitkään jatkunutta yksinäisyyttä.
Ystävänä olo on ylpeyden aihe
SPR:n ystävätoiminnassa on tällä hetkellä mukana noin 8 800 vapaaehtoista ja 40 000 avunsaajaa, joista ikääntyneitä on 70–80 prosenttia. Apua saaneiden määrä on kasvanut viime vuodesta peräti 10 000:lla.
”Vapaaehtoisia on liian vähän. Moni joutuu jonottamaan vapaaehtoista ystävää pitkään”, Vesterinen kertoo.

Maikku Lahdensuolle vapaaehtoisena ystävänä toimiminen on ylpeyden aihe.
”Vapaaehtoistyö on minulle valopilkku elämässä. Minusta ei ole koskaan tuntunut siltä, etten jaksaisi lähteä tapaamaan ystävääni. Ihmisen tekee onnelliseksi se, kun voi auttaa muita.”

Elisa Vesterinen on samaa mieltä. Hänen mukaansa ystävätoiminta antaa monen vapaaehtoisen elämään merkityksellisyyttä. Vapaaehtoisena toimiminen voi vähentää myös vapaaehtoisen omaa yksinäisyyttä, hän huomauttaa.
Vapaaehtoinen tarjoaa seuraa – ei hoitoa
Suomen Punaisen Ristin järjestää vapaaehtoista ystävätoimintaa ympäri Suomen. Jokainen vapaaehtoinen käy kolme tuntia kestävän koulutuksen joko kasvokkain tai verkossa. Koulutuksessa käydään läpi ystävätoiminnan ja SPR:n periaatteita ja esimerkiksi sitä, mitä vapaaehtoinen voi ja mitä ei voi tehdä. https://www.punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi/ystavatoiminta/

Vesterinen tietää, että rajanveto sen suhteen voi olla joskus hankalaa, sillä yhteiskunnallinen tilanne on vaikea: sairaaloissa vähennetään vuodepaikkoja, ja entistä huonokuntoisempia ikäihmisiä kotiutetaan. Vapaaehtoisen tehtävä on kuitenkin ennen kaikkea tarjota seuraa ja tukea yksinäisen ihmisen arkeen.
”Vapaaehtoinen ei korvaa yhteiskunnan tukipalveluita. Hän ei koskaan tee hoidollista työtä eikä esimerkiksi hoida pankkiasioita tai välitä terveystietoja”, Vesterinen muistuttaa.
Hän huomauttaa myös, että koulutetun vapaaehtoisen ja asiakasystävän suhde ei ole tavallinen ystävyyssuhde.
”Koulutetulla vapaaehtoisella on kuuntelijan rooli. Se, joka hakee ystävää, on oikeasti yksinäinen ja kaipaa toisen ihmisen läsnäoloa.”

Ystävä voi olla ainut sosiaalinen kontakti
Maikku Lahdensuo kannustaa ihmisiä hakeutumaan matalalla kynnyksellä ystävätoiminnan pariin.
”Jos voit auttaa edes yhtä ihmistä, se on jo paljon. Pelkkä puhuminen keventää monen yksinäisen taakkaa merkittävästi. Muutama tunti kuukaudessa on lyhyt aika ihmisen elämässä, mutta sen merkitys voi olla valtavan suuri.”
Vapaaehtoisilla ystävillä on suuri merkitys niille, jotka kaipaavat ystävää, SPR:n Vesterinen sanoo.
”Ikäihmiselle viikon kohokohta voi olla se, kun vapaaehtoinen ystävä tulee käymään. Joillekin se voi olla jopa ainut sosiaalinen kontakti.”