Lasten yleisimpiä puhehäiriöitä ovat äänteisiin liittyvät virheet, kuten ärrävika. Asiantuntija kertoo, miten vanhemmat voivat tukea lapsen puheen kehitystä ja miksi puheterapia kannattaa aloittaa ajoissa. 

Lapsen kielellinen kehitys alkaa jo ennen syntymää, kun sikiö reagoi kuulemiinsa ääniin. Ensimmäiset sanat sanotaan tavallisesti noin vuoden iässä, ja parivuotias lapsi tuottaa usein jo 200–400 sanaa ja lyhyitä lauseita, kertoo Helsingin yliopiston yliopistonlehtori ja puheterapeutti Katri Saaristo-Helin. 

”Puhe kehittyy vuorovaikutuksessa. Vastavuoroisuus ja jaettu tarkkaavuus toisen ihmisen kanssa ovat valtavan tärkeä osa puheen kehitystä”, Saaristo-Helin sanoo. 

Jaetulla tarkkaavuudella hän tarkoittaa sitä, että lapsi ja aikuinen suuntaavat huomionsa yhtä aikaa samaan asiaan, vaikkapa maton hapsujen tutkimiseen. Niin syntyy jaettuja merkityksiä. 

Puhehäiriön syy on usein mysteeri 

Puhehäiriöt ovat lapsilla varsin tavallisia. Kansainvälisissä tutkimuksissa niitä on todettu esiintyvän 3–12 prosentilla 5–8-vuotiaista. Suomessa ei ole tehty kattavaa tutkimusta puhehäiriöiden yleisyydestä. 

Saaristo-Helinin mukaan yleisimpiä puhehäiriöitä ovat ärrävian tyyppiset artikulaatiovirheet, joissa yksittäisen äänteen tuottaminen on hankalaa. Myös fonologiset häiriöt ovat yleisiä. Sellaisesta kärsivällä lapsella on pulmia äänteiden tuottamisessa tai yhdistelemisessä.  

Harvinaisempia ovat motoriset puhehäiriöt, jotka johtuvat puheliikkeiden ohjauksen häiriöistä tai lihasten toiminnan hitaudesta tai heikkoudesta. 

Puhehäiriön taustalla voi olla perinnöllisyyttä, kuulovika, rakenteellinen poikkeavuus kuten huuli- tai suulakihalkio tai esimerkiksi varhaisen vuorovaikutuksen puute. 

”Useimmiten emme kuitenkaan osaa sanoa, mistä puhehäiriö johtuu”, Saaristo-Helin toteaa. 

Hän muistuttaa, että myös runsas ruutuaika voi hidastaa puheen kehitystä. 

Ajoissa aloitettu terapia auttaa 

Lasten puhehäiriöitä hoidetaan pääasiassa puheterapialla, jonka hyödyistä on vahvaa tutkimusnäyttöä. Saaristo-Helinin kokemuksen mukaan puhehäiriö on mahdollista hoitaa sitä paremmin, mitä varhaisemmassa vaiheessa puheterapia päästään aloittamaan.  

”Jos äännejärjestelmä on kovin sekainen koulun alkaessa, voi se vaikuttaa myös lukemaan oppimiseen”, Saaristo-Helin huomauttaa. 

Kotiharjoittelu on olennainen osa puheterapiaa. Lyhyt, parin minuutin päivittäinen harjoittelu voi Saaristo-Helinin mukaan saada aikaan suuren muutoksen. 

Vanhemmat voivat tukea lapsen puheen kehitystä, vaikkeivat välttämättä voikaan ehkäistä puhehäiriön syntyä. Saaristo-Helin painottaa, että vuorovaikutus, kuuntelu ja keskustelu on lapsen kielen kehityksen kannalta tärkeää. 

Puhehäiriö voi aiheuttaa kiukkua ja turhautumista 

Puhehäiriö voi vaikuttaa lapsen elämään monin tavoin. Lapselle kertyy päiväkotipäivän aikana valtavasti kokemuksia, joita hän haluaa jakaa kotona. Jos lapsi ei pysty ilmaisemaan itseään riittävästi, hän saattaa turhautua, vetäytyä tai välttää puhumista. 

”Jos lasta ei ymmärretä, se voi aiheuttaa kiukkua ja ärtymystä, Saaristo-Helin sanoo. 

”Kun puhe sitten alkaa selkeytyä, on valloittavaa huomata, miten lapsesta tulee uusia luonteenpiirteitä esille. Esimerkiksi huumorintaju puhkeaa usein kukkaan.” 

Artikkeli Puhehäiriö voi heikentää lapsen itsetuntoa – varhainen tuki on tärkeää julkaistiin ensimmäisen kerran Ahtialan apteekki.

Helen Partti 

69-vuotias vaatturi ja eläkeläinen Eija Keränen elää täyttä elämää nivelrikosta huolimatta. Polvien ja sormen nivelrikko on tuonut kipuja ja yhden polvileikkauksen, mutta hän ei anna sairautensa määrittää arkeaan. Keränen uskoo liikkeeseen lääkkeenä: viikko-ohjelmaan kuuluvat vesijuoksu, kuntosali, koiran kanssa lenkkeily sekä fysioterapeutin ohjaama kehonhuolto. Hän hoitaa oloaan myös luonnontuotteilla, kuten mesiangervovoiteella ja aromaterapiaöljyillä. 

Keränen suhtautuu nivelrikkoon hyväksyvästi ja hakee voimaa positiivisesta elämänasenteesta, ompelutöistä, seurakuntatoiminnasta ja luonnossa liikkumisesta. Hän käyttää kipulääkkeitä vain tarvittaessa, mieluummin hän luottaa itsehoitoon ja arjen aktiivisuuteen. ”Liike on lääke”, hän kiteyttää. 

Nivelrikko on yleisin nivelsairaus, jota esiintyy etenkin polvissa, lonkissa ja sormissa. Vaikka tautia ei voi pysäyttää, oireita voi helpottaa liikunnalla, lihasharjoittelulla ja terveillä elintavoilla.

Artikkeli Nivelrikko ei pysäytä elämää  julkaistiin ensimmäisen kerran Ahtialan apteekki.

Heli Selin 

Yhä nuoremmat sairastuvat tyypin 2 diabetekseen. Merkittävimpiä sairauden riskitekijöitä ovat ylipaino ja liikkumattomuus. Pitkään koholla oleva verensokeri voi johtaa vakaviin lisäsairauksiin kuten sydän- ja verisuonitauteihin, aivoverenkiertohäiriöihin sekä alaraajojen verenkierto- ja hermosto-ongelmiin.  

Sairauden hoidossa tärkeintä on elintapahoito. Lisäksi tarvitaan usein lääkehoitoa, joka suunnitellaan aina yksilöllisesti. Uusimmat lääkeaineryhmät SGLT2-estäjät ja suolistohormonivalmisteet vähentävät riskiä sairastua lisäsairauksiin.   

Tyypin 2 diabetes on mahdollista pysäyttää ylipainon pudottamisella ja liikunnan lisäämisellä. Sairauden alkuvaiheessa on mahdollista päästä remissioon, jossa verensokerit pysyvät normaaleina ilman lääkehoitoa. 

Artikkeli TYYPIN 2 DIABETEKSEN VOI PYSÄYTTÄÄ ELINTAPAMUUTOKSILLA julkaistiin ensimmäisen kerran Ahtialan apteekki.

Osa lääkevalmisteista voi olla haitallisia maksalle. Riskilääkkeiden haittavaikutuksia seurataan verikokeiden avulla. Suurin osa maksahaitoista on lieviä ja oireettomia. Moninkertaisesti suurentuneet veren maksa-arvot voivat olla merkki maksavauriosta. Lääkkeiden aiheuttamat haitat voivat kohdistua maksasoluihin tai sappiteihin.  Maksalla on erinomainen toipumiskyky ja suurin osa vaurioista paranee lääkkeen lopettamisen jälkeen, mutta vaikeissa tapauksissa saatetaan tarvita sairaalahoitoa ja pahimmillaan maksansiirtoa. Parasetamoli on yleisin itsehoitolääke, joka liian suurina annoksina voi vaurioittaa maksaa vakavasti. Erilaiset riskitekijät voivat altistaa lääkkeiden maksahaitoille. Yleisimpiä näistä ovat pitkään jatkunut liiallinen alkoholinkäyttö ja vyötärölihavuus.  

Artikkeli Lääkityksen maksahaitat julkaistiin ensimmäisen kerran Ahtialan apteekki.

Maikku Lahdensuo on toiminut vuosia yksinäisten ikäihmisten vapaaehtoisena ystävänä. Joillekin vanhuksille vapaaehtoinen ystävä voi olla elämän ainut sosiaalinen kontakti.

Kun Maikku Lahdensuo jäi eläkkeelle vuonna 2018, hän päätti aloittaa vapaaehtoistyön.
”Olen koulutukseltani sairaanhoitaja, ja minulla on aina ollut tarve auttaa ja tehdä hyvää. Ystävätoiminta kuulosti juuri minulle sopivalta vapaaehtoistyöltä”, Lahdensuo kertoo.
Hän halusi ystäväkseen nimenomaan ikäihmisen, sillä on aina tullut hyvin toimeen vanhempien ihmisten kanssa.
”Vanhusten yksinäisyys on kasvava yhteiskunnallinen ongelma. Monen ikäihmisen lapset ja lapsenlapset asuvat eri paikkakunnilla, eikä heistäkään ole seuraa”, Lahdensuo sanoo.

Myös Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnan suunnittelija Elisa Vesterinen on huolissaan vanhusten lisääntyvästä yksinäisyydestä. Hänen mukaansa vanhukset kokevat usein päivittäistä, pitkään jatkunutta yksinäisyyttä.
Ystävänä olo on ylpeyden aihe
SPR:n ystävätoiminnassa on tällä hetkellä mukana noin 8 800 vapaaehtoista ja 40 000 avunsaajaa, joista ikääntyneitä on 70–80 prosenttia. Apua saaneiden määrä on kasvanut viime vuodesta peräti 10 000:lla.
”Vapaaehtoisia on liian vähän. Moni joutuu jonottamaan vapaaehtoista ystävää pitkään”, Vesterinen kertoo.

Maikku Lahdensuolle vapaaehtoisena ystävänä toimiminen on ylpeyden aihe.
”Vapaaehtoistyö on minulle valopilkku elämässä. Minusta ei ole koskaan tuntunut siltä, etten jaksaisi lähteä tapaamaan ystävääni. Ihmisen tekee onnelliseksi se, kun voi auttaa muita.”

Elisa Vesterinen on samaa mieltä. Hänen mukaansa ystävätoiminta antaa monen vapaaehtoisen elämään merkityksellisyyttä. Vapaaehtoisena toimiminen voi vähentää myös vapaaehtoisen omaa yksinäisyyttä, hän huomauttaa.
Vapaaehtoinen tarjoaa seuraa – ei hoitoa
Suomen Punaisen Ristin järjestää vapaaehtoista ystävätoimintaa ympäri Suomen. Jokainen vapaaehtoinen käy kolme tuntia kestävän koulutuksen joko kasvokkain tai verkossa. Koulutuksessa käydään läpi ystävätoiminnan ja SPR:n periaatteita ja esimerkiksi sitä, mitä vapaaehtoinen voi ja mitä ei voi tehdä. https://www.punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi/ystavatoiminta/

Vesterinen tietää, että rajanveto sen suhteen voi olla joskus hankalaa, sillä yhteiskunnallinen tilanne on vaikea: sairaaloissa vähennetään vuodepaikkoja, ja entistä huonokuntoisempia ikäihmisiä kotiutetaan. Vapaaehtoisen tehtävä on kuitenkin ennen kaikkea tarjota seuraa ja tukea yksinäisen ihmisen arkeen.
”Vapaaehtoinen ei korvaa yhteiskunnan tukipalveluita. Hän ei koskaan tee hoidollista työtä eikä esimerkiksi hoida pankkiasioita tai välitä terveystietoja”, Vesterinen muistuttaa.
Hän huomauttaa myös, että koulutetun vapaaehtoisen ja asiakasystävän suhde ei ole tavallinen ystävyyssuhde.
”Koulutetulla vapaaehtoisella on kuuntelijan rooli. Se, joka hakee ystävää, on oikeasti yksinäinen ja kaipaa toisen ihmisen läsnäoloa.”

Ystävä voi olla ainut sosiaalinen kontakti
Maikku Lahdensuo kannustaa ihmisiä hakeutumaan matalalla kynnyksellä ystävätoiminnan pariin.
”Jos voit auttaa edes yhtä ihmistä, se on jo paljon. Pelkkä puhuminen keventää monen yksinäisen taakkaa merkittävästi. Muutama tunti kuukaudessa on lyhyt aika ihmisen elämässä, mutta sen merkitys voi olla valtavan suuri.”
Vapaaehtoisilla ystävillä on suuri merkitys niille, jotka kaipaavat ystävää, SPR:n Vesterinen sanoo.
”Ikäihmiselle viikon kohokohta voi olla se, kun vapaaehtoinen ystävä tulee käymään. Joillekin se voi olla jopa ainut sosiaalinen kontakti.”

Artikkeli Puhuminen keventää monen yksinäisen taakkaa julkaistiin ensimmäisen kerran Ahtialan apteekki.

Teksti Helen Partti

Suoliston ja aivojen välillä kulkee kaksisuuntainen yhteys, jota kutsutaan suolisto–aivot-akseliksi. Suolen mikrobisto, joka koostuu bakteereista, hiivoista ja viruksista, vaikuttaa muun muassa mielialaan, immuunipuolustukseen ja jopa neurologisiin sairauksiin. Esimerkiksi Parkinsonin taudissa on havaittu mikrobiston muutoksia jo ennen oireiden alkua. Mikrobisto voi vaikuttaa aivoihin muun muassa vagushermon kautta. Terveellinen, monipuolinen ruokavalio ja liikunta edistävät hyvänlaatuista mikrobistoa. Myös luonnossa oleskelu vahvistaa sitä. Suolistomikrobiston tutkimus on edelleen varhaisessa vaiheessa, mutta se avaa mahdollisuuksia uusille hoitomuodoille esimerkiksi neurologisissa ja suolistosairauksissa. Ulosteensiirto on yksi lupaava, mutta vielä kehittyvä hoitomenetelmä.

Artikkeli Mikrobiston ja aivojen liitto julkaistiin ensimmäisen kerran Ahtialan apteekki.

Rengasihottumaa ei koskaan pidä ohittaa olankohautuksella, sillä se voi kieliä punkin levittämästä antibioottihoitoa vaativasta borreliainfektiosta, sanoo Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

Mitkä ovat yleisimpiä punkkien levittämiä tauteja Suomessa?

”Puutiaiset eli kansankielisemmin punkit levittävät Suomessa borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Borrelioosi todetaan alkuvaiheessa rengasmaisen ihottuman perusteella, ja tauti hoidetaan antibioottikuurilla. Hoitamattomana borrelioosi aiheuttaa ihottuman jälkeen joskus pitkäkestoisiakin oireita esimerkiksi iholla tai hermostossa.

Puutiaisaivokuume taas on virustauti, joka oirehtii usein ensin flunssan tapaan. Osalla tartunnan saaneista tauti etenee keskushermostoinfektioksi, joka aiheuttaa kuumetta, päänsärkyä, niskajäykkyyttä ja toisinaan myös halvauksia tai muita vakavia neurologisia oireita.”

Mitä harvinaisempia tauteja punkit levittävät?

”Punkeista on löydetty Suomessa joukko myös muita taudinaiheuttajia, mutta kyse on yksittäistapauksista. Neoehrlichioosi voi aiheuttaa verisuonitulehduksia ja -tukoksia immuunipuutteesta kärsiville ihmisille. Babesioosi taas oireilee muun muassa väsymyksenä, huonovointisuutena ja kuumeiluna. Liha-allergiaksi kutsuttu alfa-gal-oireyhtymä aiheuttaa lihansyönnistä johtuvaa pahoinvointia, ripulia, kutinaa ja allergista turvotusta.”

Miten punkkien levittämiltä taudeilta voi suojautua?

”Borrelioosirokote on kehitteillä, mutta saamme vielä odotella sen markkinoille tuloa. Puutiaisaivokuumeelta voi sen sijaan suojautua rokotteella. Koska puutiaiset viihtyvät pitkässä, varjoisassa ja kosteassa aluskasvillisuudessa, voi niitä välttää pitämällä pihapiirin ja polkujen varren ruohikon matalana. Saappaat ja pitkät lahkeet estävät punkkien tarttumista iholle. Myös säännöllinen punkkitarkastus ja mahdollisten punkkien poistaminen iholta on tärkeää.”

Entä mitä tauteja hyttyset levittävät Suomessa?

”Yleisimpiä hyttysen ihmiseen tartuttamia tauteja on pogostantauti, joka on eräänlainen nivelrokko. Muutama päivä hyttysenpiston jälkeen nousee lämpö, nivelkivut vaivaavat ja iholle ilmestyy ihottumaa. Kovat nivelkivut voivat ajaa potilaan lääkäriin, ja neljäsosa sairastuneista kärsii niistä vielä vuosienkin päästä. Tautiin voi liittyä lisäksi jänne- ja lihaskipuja.

Hyttyset levittävät myös tularemiaa eli jänisruttoa. Tällöin hyttysenpiston kohdalle kehittyy haavauma ja alueen imusolmuke voi turvota. Tauti aiheuttaa myös kuumetta ja muita yleisoireita, ja se voidaan hoitaa antibiootilla.

Hyttysistä löytyy muitakin taudinaiheuttajia, kuten niin sanottu Inkoo-virus, jonka tartunnan jopa joka kolmas tai neljäs suomalainen on saanut. Se aiheuttaa keskushermostoinfektion kaltaisia vakavia oireita vain ani harvoin.”

Miten hyttysten levittämiltä taudeilta voi suojautua?

”Suomen kesässä on hankalaa välttyä hyttysiltä. Kaikkia ötököitä voi pyrkiä torjumaan vaatetuksella sekä torjunta-aineilla tai karkotteilla. ”

Miten lämpenevä ilmasto vaikuttaa ötököiden levittämiin tauteihin?

”Ilmasto vaikuttaa monien tautien esiintyvyyteen, sillä ötökät vaativat lisääntyäkseen tietyn lämpötilan ja kosteuden. Myös mikrobin kierto voi riippua lämpötilasta. Lisäksi ilmaston lämpeneminen voi vaikuttaa ötököiden isäntälajien lajikirjoon.

Kymmenen vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että parinkymmenen vuoden kuluttua meillä on Suomessa samanlainen ilmasto kuin Pohjois-Saksassa tuolloin. On siis mahdollista, että Suomessa esiintyy tulevaisuudessa sen tyyppinen tautikirjo, joka pohjoisessa Saksassa oli vuosikymmen sitten.

Ymmärrämme kuitenkin vielä aika puutteellisesti luonnon syy- ja seuraussuhteita. On vaikeaa ennustaa, miten ilmastonmuutos vaikuttaa mihinkin tekijään. Voimme ounastella yhtä, mutta todellisuus saattaa olla jotakin muuta.”

Mitkä ovat sellaisia oireita, jotka saattavat kieliä ötökän levittämästä taudista ja joiden vuoksi kannattaa hakeutua lääkäriin?

”Laajeneva rengasihottuma kertoo usein siitä, että kyseessä on punkin pureman aiheuttama borrelioositartunta. Jos iholla on viiden vuorokauden ajan halkaisijaltaan vähintään viiden senttimetrin ihottuma, tulee se näyttää lääkärille ja tarvittaessa hoitaa asianmukaisesti antibiootilla. Myös hyttysen puremakohtaan ilmestyvä haavauma ja siihen liittyvät kuumeoireet voivat vaatia antibioottihoitoa. Lisäksi samanaikaisesti esiintyvän näppyläihottuman ja kovien nivelkipujen tai kuumeen ja päänsäryn syyn selvittely ja hoito voi edellyttää lääkäriin hakeutumista.”

Teksti Iina Kansonen

Artikkeli Suojaudu oikein ötököiden levittämiltä taudeilta  julkaistiin ensimmäisen kerran Ahtialan apteekki.

Jos kemialliset lääkkeet eivät tehoa, apu voi löytyä biologisista lääkkeistä. Ne annostellaan pistoksina ihon alle tai suoraan suoneen.

Biologisilla lääkkeillä tarkoitetaan lääkevalmisteita, jotka on valmistettu elävien solujen avulla.

”Niitä käytetään esimerkiksi reumasairauksien, psoriaasin, diabeteksen, migreenin ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoitoon”, sanoo Fimean kliinis-farmakologisen yksikön päällikkö Jukka Sallinen.

Biologisen lääkkeen vaikutus voidaan kohdistaa tarkasti elimistön tiettyyn kohtaan toisin kuin perinteisen kemiallisen lääkkeen. Siksi biologisten lääkkeiden vaikutus on kemiallisia lääkkeitä spesifimpi ja tehokkaampi.

Kaikilla lääkkeillä on haittavaikutuksensa

Koska biologisten lääkkeiden vaikutus voidaan kohdentaa tietylle alueelle, aiheuttavat ne merkittävästi vähemmän sen kaltaisia haittoja, joita perinteiset lääkkeet saattavat aiheuttaa.

Biologisten lääkkeiden merkittävin haittavaikutus on infektioriski. Se johtuu siitä, että biologisia lääkkeitä käytetään usein autoimmuunisairauksiin, joissa kehon immuunipuolustus on liian voimakas ja vaurioittaa siksi kehon terveitä osia. Biologisella lääkkeellä kehon immuunipuolustusta pyritään heikentämään, jotta vaurioituminen loppuisi.

Tällöin biologisesta lääkkeestä saattaa olla apua alun perin lääkittyyn autoimmuunisairauteen, kuten reumaan tai suolistosairauteen. Samalla keho voi kuitenkin altistua infektioille.

Tarve leikkauksiin ja keinoniveliin on vähentynyt

Suomessa potilasta hoidetaan aina ensin perinteisillä kemiallisilla lääkkeillä. Jos ne eivät tehoa, voidaan kokeilla, tehoaako biologinen lääke paremmin.

”Biologiset lääkkeet ovat tuoneet avun monille ihmisille, jotka eivät ole hyötyneet kemiallisista lääkkeistä. Niiden käyttö on mahdollistanut kivuttoman elämän esimerkiksi lukuisille reumapotilaille”, kertoo HUSilla sisätautien ja reumatologian erikoislääkärinä työskentelevä Ritva Peltomaa.

Hän huomauttaa, että biologiset lääkkeet ovat vaikuttaneet myös sairauksien hoitoon laajemmin. Koska reumaa voidaan nykyään hoitaa biologisilla lääkkeillä, ei keinoniveliin ja jäykistämiseen jouduta enää turvautumaan yhtä usein.

Oikea biologinen lääke löytyy kokeilemalla

Biologiset lääkkeet tehoavat tavallisesti nopeasti. Joidenkin elimistö kuitenkin reagoi ulkopuoliseen aineeseen neutraloimalla biologista lääkettä. Silloin lääke ei enää tehoa.

Joskus neutraloituminen tapahtuu jo kuukaudessa, mutta vie useimmiten jopa vuosia.

”Neutralisoituminen yhdelle biologiselle lääkkeelle ei tarkoita sitä, etteikö toisenlainen biologinen lääke voisi toimia. Meillä on eri kohteisiin vaikuttavia biologisia lääkkeitä, ja useimmiten niistä löydetään jokaiselle sopiva”, Peltomaa sanoo.

Biologisten lääkkeiden kehitystyö on kallista

Biologiset lääkkeet ovat usein kemiallisia hintavampia. Se johtuu Peltomaan ja Sallisen mukaan siitä, että niiden kehitys ja koko tuotantoprosessi on kallis.

”Biologisten lääkkeiden kehitys ja valmistus vaatii juuri tietynlaiset olosuhteet, ja niiden kehittäminen on hidasta. Vain murto-osa kehitteillä olevista lääkkeistä todetaan hyödyllisiksi ja tulee lopulta myyntiin”, Sallinen sanoo.

Teksti Iina Kansonen

Artikkeli Mitä ovat biologiset lääkkeet?  julkaistiin ensimmäisen kerran Ahtialan apteekki.

Seborrooinen ekseema eli tali-ihottuma on yleinen tulehduksellinen ihosairaus, jota esiintyy runsaasti talirauhasia omaavilla ihoalueilla. Tavallisimpia taudin oireita ovat päänahan punoitus, hilseily ja voimakas kutina. Tainalla päänahan kutina pahenee talven ja stressin seurauksena ja helpottaa kesäisin auringonvalon sekä luonnonveden vaikutuksesta.

”Jos liikun paljon, pesen hiukset joka päivä, koska hiki pahentaa kutinaa huomattavasti”, Taina kertoo.

Säännöllinen hiustenpesu on tärkeintä tali-ihottuman itsehoitoa. Apteekeista löytyy ilman reseptiä hiustenpesuun sopivia lääkeshampoita, kutinan ensiavuksi hiuspohjan hoitotuotteita sekä tulehdusta lievittävää hydrokortisonilinimenttiä.

Jos tali-ihottuman itsehoito ei auta, tulisi hakeutua lääkäriin. Tainalle lääkäri määräsi vahvempaa kortisoniliuosta, jota hän käyttää kutinan alkaessa muutaman päivän kuurina. Vaikeissa tautitapauksissa lääkäri voi määrätä ihottumaan sisäisen sienilääkityksen tai valohoitoa.

Seborrooinen ekseema ja päänahan kutina voivat vaikuttaa elämänlaatuun. Kutina on haitannut Tainankin yöunia, mutta muutoin hän ei koe taudin vaikuttaneen merkittävästi hänen elämäänsä.

”Olen niin sinut tämän kanssa, enkä ole joutunut muuttamaan omaa arkeani sairauden takia.”

Teksti Heli Selin

Artikkeli Kesä ja aurinko tuovat helpotusta päänahan kutinaan  julkaistiin ensimmäisen kerran Ahtialan apteekki.

Äkillinen alaselkäkipu voi säikäyttää, mutta useimmiten kyseessä on vaaraton vaiva, joka helpottuu itsestään. Olennaista on jatkaa liikkumista kivun sallimissa rajoissa. Liiallinen varominen voi pitkittää oireita.

Alaselkäkipu on yleinen vaiva, joka koskettaa lähes kaikkia jossain vaiheessa elämää. Kipuun vaikuttavat elämäntavat kuten vähäinen liikunta, ylipaino ja tupakointi, mutta myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät voivat ylläpitää kipua. Akuutin kivun hoidossa tärkeintä on pysyä aktiivisena, lievittää kipua tarvittaessa lääkkein ja välttää katastrofiajattelua.

Kivun kroonistumisen ehkäisemiseksi liikkeelle kannattaa lähteä heti: kävely, pyöräily ja vesiliikunta sopivat hyvin. Tärkeintä on löytää mielekäs tapa liikkua. Selkä ei ole hauras, eikä kipu tarkoita automaattisesti kudosvauriota.

Lämmin tai kylmä hoito sekä lääkärin ohjeiden mukainen kipulääkitys voivat tukea toipumista. Maalaisjärki auttaa: lämmittele ennen pihahommia ja muista tauottaa tekemisiäsi. Selkäkipu on harvoin vakavaa. Liike on paras lääke.

Asiantuntija: Fysioterapeutti Mikko Eerola

Teksti: Helen Partti

Artikkeli Älä pelkää alaselkäkipua  julkaistiin ensimmäisen kerran Ahtialan apteekki.