Lääkärin vastaanotolla ei ole tyhmiä kysymyksiä

Teksti iina Kansonen  

Lääkkeiden vaikutukset ovat aina yksilöllisiä. Jos uuden lääkkeen aloitus mietityttää, kysy rohkeasti neuvoa lääkäriltä tai apteekista.  

Uuden lääkkeen vaikutus ja riskit ovat yksilöllisiä. Niihin vaikuttavat muun muassa ikä sekä muut sairaudet ja lääkitykset. Lääkityksen aloitus saattaakin herättää monenlaisia kysymyksiä, eikä niiden kanssa kannata jäädä yksin, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ylilääkäri Emil Heinäaho

Hän pyrkii kertomaan vastaanotollaan potilaalle kaiken, mitä uuden lääkkeen aloituksesta on hyvä tietää. Kaikki ei kuitenkaan välttämättä jää potilaan mieleen. 

”Monet kysymykset saattavat herätä vasta lääkärikäynnin jälkeen. Apteekissa asioidessaan potilas saa aina uuden mahdollisuuden kysyä”, sanoo Lapuan keskusapteekin lääkitysturvallisuuteen erikoistunut proviisori Sanna-Kaisa Tienhaara.   

Teho, turvallisuus ja hinta 

Heinäaho kertoo kiinnittävänsä huomiota erityisesti kolmeen seikkaan, kun määrää potilaalle uutta lääkettä. Ensimmäiseksi hän pohtii luonnollisesti sitä, onhan kyseinen lääke riittävän tehokas, jotta potilas hyötyy siitä. 

”Seuraavaksi mietin, onko lääke potilaalle turvallinen. Lääkärin on tiedostettava, mitkä ovat riskit juuri tämän potilaan kohdalla”, Heinäaho sanoo. 

Huomioitava on uuden lääkkeen todennäköiset yhteisvaikutukset niiden lääkkeiden kanssa, joita potilaalla on jo käytössä.  

Kolmanneksi Heinä-aho pohtii lääkkeen hintaa. Hän tietää, että moni suomalainen joutuu säästämään lääkekuluissa. Jos potilas kertoo Heinäaholle lääkityksen olevan liian kallis, Heinäaho rakentaa sellaisen lääkityksen, johon potilaalla on varaa.  

Neuvontaa lääkityksen kustannuksiin liittyen saa myös apteekista.  

”Joissakin tilanteissa esimerkiksi pakkauskoolla on merkittävä vaikutus lääkehoidon kokonaiskustannukseen”, Tienhaara kertoo. 

Lääkelista mukaan apteekkiin 

Apteekki on mainio paikka kysyä lääkityksestä myös siksi, että monelle säännöllistä lääkitystä käyttävälle apteekkihenkilökunta tulee lääkäriä tutummaksi. Potilas saattaa tavata lääkärin vain kerran mutta apteekkihenkilökuntaa säännöllisesti hakiessaan lääkettä kolmen kuukauden välein. 

Jos asiakkaalla on useita lääkityksiä, kehottaa Tienhaara ottamaan lääkelistan mukaan apteekkiin. Lääkelista on paperinen terveydenhuollosta tulostettu lista käytössä olevista resepti- ja itsehoitolääkkeistä sekä vitamiineista. Jos sellaista ei ole terveydenhuollossa tehty, voi valmiin pohjan tulostaa osoitteesta laatuapteekit.fi/laakityslista/ tai kirjoittaa listan itse. 

”Lääkelista on meille apteekin työntekijöille yksi tärkeimmistä työkaluista etenkin ikäihmisiä palvellessamme. Näemme listasta heti, mikä lääke on käytössä ja millä annostuksella”, Tienhaara kertoo. 

Samankaltaiset artikkelit

  • TYYPIN 2 DIABETEKSEN VOI PYSÄYTTÄÄ ELINTAPAMUUTOKSILLA

    Heli Selin  Yhä nuoremmat sairastuvat tyypin 2 diabetekseen. Merkittävimpiä sairauden riskitekijöitä ovat ylipaino ja liikkumattomuus. Pitkään koholla oleva verensokeri voi johtaa vakaviin lisäsairauksiin kuten sydän- ja verisuonitauteihin, aivoverenkiertohäiriöihin sekä alaraajojen verenkierto- ja hermosto-ongelmiin.   Sairauden hoidossa tärkeintä on elintapahoito. Lisäksi tarvitaan usein lääkehoitoa, joka suunnitellaan aina yksilöllisesti. Uusimmat lääkeaineryhmät SGLT2-estäjät ja suolistohormonivalmisteet vähentävät riskiä sairastua lisäsairauksiin.   …

  • Älä pelkää alaselkäkipua 

    Äkillinen alaselkäkipu voi säikäyttää, mutta useimmiten kyseessä on vaaraton vaiva, joka helpottuu itsestään. Olennaista on jatkaa liikkumista kivun sallimissa rajoissa. Liiallinen varominen voi pitkittää oireita. Alaselkäkipu on yleinen vaiva, joka koskettaa lähes kaikkia jossain vaiheessa elämää. Kipuun vaikuttavat elämäntavat kuten vähäinen liikunta, ylipaino ja tupakointi, mutta myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät voivat ylläpitää kipua. Akuutin…

  • Else ei anna Ménièren taudin lannistaa: ”Vertaistuella on ollut suuri merkitys” 

    Teksti Iina Kansonen Else Heikkinen on yksi niistä suomalaisesta, jotka sairastavat kohtauksellista Ménièren oireyhtymää. Ménièren tautiin sairastuu vuosittain noin tuhat suomalaista. Useimmiten tauti puhkeaa 20–60 vuoden iässä. Ménièren tauti on sisäkorvan nestekierron häiriö, jonka syy on epäselvä. Oireita ovat muun muassa huimauskohtaukset, kuulon huonontuminen, korvien soiminen, tinnitus, paineentunne korvassa, pahoinvointi ja oksentelu. Taudin diagnosointi on…

  • Mikrobiston ja aivojen liitto

    Teksti Helen Partti Suoliston ja aivojen välillä kulkee kaksisuuntainen yhteys, jota kutsutaan suolisto–aivot-akseliksi. Suolen mikrobisto, joka koostuu bakteereista, hiivoista ja viruksista, vaikuttaa muun muassa mielialaan, immuunipuolustukseen ja jopa neurologisiin sairauksiin. Esimerkiksi Parkinsonin taudissa on havaittu mikrobiston muutoksia jo ennen oireiden alkua. Mikrobisto voi vaikuttaa aivoihin muun muassa vagushermon kautta. Terveellinen, monipuolinen ruokavalio ja liikunta edistävät…

  • Puhuminen keventää monen yksinäisen taakkaa

    Maikku Lahdensuo on toiminut vuosia yksinäisten ikäihmisten vapaaehtoisena ystävänä. Joillekin vanhuksille vapaaehtoinen ystävä voi olla elämän ainut sosiaalinen kontakti. Kun Maikku Lahdensuo jäi eläkkeelle vuonna 2018, hän päätti aloittaa vapaaehtoistyön.”Olen koulutukseltani sairaanhoitaja, ja minulla on aina ollut tarve auttaa ja tehdä hyvää. Ystävätoiminta kuulosti juuri minulle sopivalta vapaaehtoistyöltä”, Lahdensuo kertoo.Hän halusi ystäväkseen nimenomaan ikäihmisen, sillä…

  • Mitä ovat biologiset lääkkeet? 

    Jos kemialliset lääkkeet eivät tehoa, apu voi löytyä biologisista lääkkeistä. Ne annostellaan pistoksina ihon alle tai suoraan suoneen. Biologisilla lääkkeillä tarkoitetaan lääkevalmisteita, jotka on valmistettu elävien solujen avulla. ”Niitä käytetään esimerkiksi reumasairauksien, psoriaasin, diabeteksen, migreenin ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoitoon”, sanoo Fimean kliinis-farmakologisen yksikön päällikkö Jukka Sallinen. Biologisen lääkkeen vaikutus voidaan kohdistaa tarkasti elimistön tiettyyn kohtaan…