Else ei anna Ménièren taudin lannistaa: ”Vertaistuella on ollut suuri merkitys” 

Teksti Iina Kansonen

Else Heikkinen on yksi niistä suomalaisesta, jotka sairastavat kohtauksellista Ménièren oireyhtymää. Ménièren tautiin sairastuu vuosittain noin tuhat suomalaista. Useimmiten tauti puhkeaa 20–60 vuoden iässä.

Ménièren tauti on sisäkorvan nestekierron häiriö, jonka syy on epäselvä. Oireita ovat muun muassa huimauskohtaukset, kuulon huonontuminen, korvien soiminen, tinnitus, paineentunne korvassa, pahoinvointi ja oksentelu.

Taudin diagnosointi on vaikeaa, sillä oireet ovat hyvin yksilöllisiä ja voivat pysytellä joskus pitkäänkin poissa. Diagnosointia vaikeuttaa sekin, että esimerkiksi tinnitus ja kuulonalenema saattavat mennä ja tulla.

Pahoinvointilääke aina mukana

Lääkitys ei helpottanut Heikkisen oireita, joten lopulta hänelle määrättiin pahoinvointilääkkeet, joita hän otti tarpeen mukaan. Aluksi Heikkinen pärjäsi niillä kohtalaisen hyvin.

Sitten kohtaukset kuitenkin lisääntyivät ja pahenivat. Pahimmillaan niitä tuli kolme kertaa päivässä ja ne invalidisoivat Heikkisen täysin.

”Kun saan tavallisen kohtauksen, tuntuu kuin olisin pesukoneen lingossa. Sitten alkaa oksettaa ja jalat voivat mennä alta. Kohtaus kestää kymmenestä sekunnista vuorokauteen.”

Niin sanotut Tumarkinin kohtaukset taas ovat pari sekuntia kestäviä äkillisiä kaatumiskohtauksia.

Jo vuosia Heikkinen on kantanut mukanaan kielen päälle liukenevaa pahoinvointilääkettä. Jos hän ehtii ottaa sen ajoissa, voi hän välttyä oksentamiselta ja jopa kohtaukselta kokonaan.

Nyt Heikkisellä on menossa taudin kanssa hyvä vaihe. Kohtauksia ei ole tullut kokonaiseen vuoteen, sillä sopiva lääke on löytynyt: Heikkisen korvaan on pistetty kolmesti gentamysiiniä. Se on antibiootti, joka lamauttaa tasapainohermon toimintaa ja joissakin tapauksissa johtaa tasapainoelimen aistinsolujen tuhoon. Vaikutus on pysyvä.

Lähde: Huimaus- ja Ménière-liitto

Samankaltaiset artikkelit

  • Älä pelkää alaselkäkipua 

    Äkillinen alaselkäkipu voi säikäyttää, mutta useimmiten kyseessä on vaaraton vaiva, joka helpottuu itsestään. Olennaista on jatkaa liikkumista kivun sallimissa rajoissa. Liiallinen varominen voi pitkittää oireita. Alaselkäkipu on yleinen vaiva, joka koskettaa lähes kaikkia jossain vaiheessa elämää. Kipuun vaikuttavat elämäntavat kuten vähäinen liikunta, ylipaino ja tupakointi, mutta myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät voivat ylläpitää kipua. Akuutin…

  • Lääkityksen maksahaitat

    Osa lääkevalmisteista voi olla haitallisia maksalle. Riskilääkkeiden haittavaikutuksia seurataan verikokeiden avulla. Suurin osa maksahaitoista on lieviä ja oireettomia. Moninkertaisesti suurentuneet veren maksa-arvot voivat olla merkki maksavauriosta. Lääkkeiden aiheuttamat haitat voivat kohdistua maksasoluihin tai sappiteihin.  Maksalla on erinomainen toipumiskyky ja suurin osa vaurioista paranee lääkkeen lopettamisen jälkeen, mutta vaikeissa tapauksissa saatetaan tarvita sairaalahoitoa ja pahimmillaan maksansiirtoa….

  • Puhehäiriö voi heikentää lapsen itsetuntoa – varhainen tuki on tärkeää

    Lasten yleisimpiä puhehäiriöitä ovat äänteisiin liittyvät virheet, kuten ärrävika. Asiantuntija kertoo, miten vanhemmat voivat tukea lapsen puheen kehitystä ja miksi puheterapia kannattaa aloittaa ajoissa.  Lapsen kielellinen kehitys alkaa jo ennen syntymää, kun sikiö reagoi kuulemiinsa ääniin. Ensimmäiset sanat sanotaan tavallisesti noin vuoden iässä, ja parivuotias lapsi tuottaa usein jo 200–400 sanaa ja lyhyitä lauseita, kertoo…

  • Luotettavan terveystiedon lähteet 

    Teksti Helen Partti Väsyttää ja laiskottaa, on uupunut ja vetämätön olo. Voisiko minua vaivata raudanpuute, väsynyt miettii. Hän on pannut syksyn ja talven aikana merkille monta kirjoitusta ja uutista raudanpuutteesta. Jotenkin se liittyy ferritiiniin, elimistön rautavarastoihin. Olisivatko ne päässeet ehtymään ja pitäisikö ferritiiniarvot mittauttaa? Paras googlettaa. Näin moni ihminen toimii. Kun keho oireilee, eikä oireiden…

  • Puhuminen keventää monen yksinäisen taakkaa

    Maikku Lahdensuo on toiminut vuosia yksinäisten ikäihmisten vapaaehtoisena ystävänä. Joillekin vanhuksille vapaaehtoinen ystävä voi olla elämän ainut sosiaalinen kontakti. Kun Maikku Lahdensuo jäi eläkkeelle vuonna 2018, hän päätti aloittaa vapaaehtoistyön.”Olen koulutukseltani sairaanhoitaja, ja minulla on aina ollut tarve auttaa ja tehdä hyvää. Ystävätoiminta kuulosti juuri minulle sopivalta vapaaehtoistyöltä”, Lahdensuo kertoo.Hän halusi ystäväkseen nimenomaan ikäihmisen, sillä…

  • Mitä ovat biologiset lääkkeet? 

    Jos kemialliset lääkkeet eivät tehoa, apu voi löytyä biologisista lääkkeistä. Ne annostellaan pistoksina ihon alle tai suoraan suoneen. Biologisilla lääkkeillä tarkoitetaan lääkevalmisteita, jotka on valmistettu elävien solujen avulla. ”Niitä käytetään esimerkiksi reumasairauksien, psoriaasin, diabeteksen, migreenin ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoitoon”, sanoo Fimean kliinis-farmakologisen yksikön päällikkö Jukka Sallinen. Biologisen lääkkeen vaikutus voidaan kohdistaa tarkasti elimistön tiettyyn kohtaan…