Puhehäiriö voi heikentää lapsen itsetuntoa – varhainen tuki on tärkeää
Lasten yleisimpiä puhehäiriöitä ovat äänteisiin liittyvät virheet, kuten ärrävika. Asiantuntija kertoo, miten vanhemmat voivat tukea lapsen puheen kehitystä ja miksi puheterapia kannattaa aloittaa ajoissa.
Lapsen kielellinen kehitys alkaa jo ennen syntymää, kun sikiö reagoi kuulemiinsa ääniin. Ensimmäiset sanat sanotaan tavallisesti noin vuoden iässä, ja parivuotias lapsi tuottaa usein jo 200–400 sanaa ja lyhyitä lauseita, kertoo Helsingin yliopiston yliopistonlehtori ja puheterapeutti Katri Saaristo-Helin.
”Puhe kehittyy vuorovaikutuksessa. Vastavuoroisuus ja jaettu tarkkaavuus toisen ihmisen kanssa ovat valtavan tärkeä osa puheen kehitystä”, Saaristo-Helin sanoo.
Jaetulla tarkkaavuudella hän tarkoittaa sitä, että lapsi ja aikuinen suuntaavat huomionsa yhtä aikaa samaan asiaan, vaikkapa maton hapsujen tutkimiseen. Niin syntyy jaettuja merkityksiä.
Puhehäiriön syy on usein mysteeri
Puhehäiriöt ovat lapsilla varsin tavallisia. Kansainvälisissä tutkimuksissa niitä on todettu esiintyvän 3–12 prosentilla 5–8-vuotiaista. Suomessa ei ole tehty kattavaa tutkimusta puhehäiriöiden yleisyydestä.
Saaristo-Helinin mukaan yleisimpiä puhehäiriöitä ovat ärrävian tyyppiset artikulaatiovirheet, joissa yksittäisen äänteen tuottaminen on hankalaa. Myös fonologiset häiriöt ovat yleisiä. Sellaisesta kärsivällä lapsella on pulmia äänteiden tuottamisessa tai yhdistelemisessä.
Harvinaisempia ovat motoriset puhehäiriöt, jotka johtuvat puheliikkeiden ohjauksen häiriöistä tai lihasten toiminnan hitaudesta tai heikkoudesta.
Puhehäiriön taustalla voi olla perinnöllisyyttä, kuulovika, rakenteellinen poikkeavuus kuten huuli- tai suulakihalkio tai esimerkiksi varhaisen vuorovaikutuksen puute.
”Useimmiten emme kuitenkaan osaa sanoa, mistä puhehäiriö johtuu”, Saaristo-Helin toteaa.
Hän muistuttaa, että myös runsas ruutuaika voi hidastaa puheen kehitystä.
Ajoissa aloitettu terapia auttaa
Lasten puhehäiriöitä hoidetaan pääasiassa puheterapialla, jonka hyödyistä on vahvaa tutkimusnäyttöä. Saaristo-Helinin kokemuksen mukaan puhehäiriö on mahdollista hoitaa sitä paremmin, mitä varhaisemmassa vaiheessa puheterapia päästään aloittamaan.
”Jos äännejärjestelmä on kovin sekainen koulun alkaessa, voi se vaikuttaa myös lukemaan oppimiseen”, Saaristo-Helin huomauttaa.
Kotiharjoittelu on olennainen osa puheterapiaa. Lyhyt, parin minuutin päivittäinen harjoittelu voi Saaristo-Helinin mukaan saada aikaan suuren muutoksen.
Vanhemmat voivat tukea lapsen puheen kehitystä, vaikkeivat välttämättä voikaan ehkäistä puhehäiriön syntyä. Saaristo-Helin painottaa, että vuorovaikutus, kuuntelu ja keskustelu on lapsen kielen kehityksen kannalta tärkeää.
Puhehäiriö voi aiheuttaa kiukkua ja turhautumista
Puhehäiriö voi vaikuttaa lapsen elämään monin tavoin. Lapselle kertyy päiväkotipäivän aikana valtavasti kokemuksia, joita hän haluaa jakaa kotona. Jos lapsi ei pysty ilmaisemaan itseään riittävästi, hän saattaa turhautua, vetäytyä tai välttää puhumista.
”Jos lasta ei ymmärretä, se voi aiheuttaa kiukkua ja ärtymystä, Saaristo-Helin sanoo.
”Kun puhe sitten alkaa selkeytyä, on valloittavaa huomata, miten lapsesta tulee uusia luonteenpiirteitä esille. Esimerkiksi huumorintaju puhkeaa usein kukkaan.”